Kolme pientä konnanomistajaa

Kun taloudessa on pieniä lapsia, on pelisäännöt minkä tahansa eläimen kanssa tehtävä selväksi. Kilpikonna ei ole lelu ja päävastuu eläimestä on aina vanhemmalla. Kuitenkin lapsille on tärkeää saada osallistua konnan hoitoon ja samalla oppia vastuuta eläimestä.

Hevin käsittelyssä ollaan oltu erityisen tarkkoja. 2-vuotias kuopuksemme ei kävele missään konna kädessä, vaan pitää konnaa sylissä istuessaan itse lattialla. Kaikki konnanhoito tapahtuu vanhemman valvonnassa. Eniten pienimmät taitavat nauttia kun saavat silputa salaattia Hevin ruokakuppiin tai jopa syöttää konnaa kädestä. 5-vuotias esikoinen saa silloin tällöin ottaa Hevin jalottelemaan (tällöinkin toki jompi kumpi vanhemmista on aina lähistöllä).

Nyt onkin ollut mukavaa kun Hevi on hieman kasvanut ja tanakoitunut ja sitä uskaltaa jo enemmän pitää vapaana ilman että tarvitsee pelätä sen jäävän jumiin sohvan alle! Iltaisin kun pienimmät ovat jo sängyssä olen itse ottanut Hevin jaloittelemaan ja antanut sen liikkua melko vapaasti (kun ei tarvitse pelätä kenenkään tallaavan sitä). Kummia pesäpaikkoja se pikkuinen aina silti löytää! ;)