Kesämökkiä testaamassa

Olen nyt kaatanut tuohon valtavaan kaninhäkkiin 16litraa multaa ja vieläkin se kaipaisi lisää! :D Päätettiin siis laittaa konnan kesäkotiin ihan tavan multaa. Tämä ihan siitäkin syystä, ettei pöllyäminen ole niin suuri haitta kun häkki sijaitsee parvekkeella.

Kesämökin pesäksi on toistaiseksi kelvannut savinen kukkaruukku ja myös juomakuppi ja ruokakuppi ovat puutarhateemaan sopivasti savisia ruukkulautasia. Toistaiseksi ei ole tuntunut myöskään siltä että häkkiin tulisi liian kuuma muovipohjasta huolimatta. Eilen konna vietti kesämökillä useita tunteja ja pistin lopulta oman ohuen huivin häkin toista puolta varjostamaan.

Vihreäyttä vielä kaivattaisiin (ja lisää sitä multaa). Olisikohan hölmöä istuttaa kesämökkiin ihan joku myrkytön kukka? Vai saako konna sitten liikaa herkkuja jos on koko ajan kukkaa tarjolla... Hmmm...

Ihan pihalla...

Nyt on kyllä pakko laittaa sellainen pikainen päivitys, että Hevi pääsi tänään elämänsä ensimmäistä kertaa pihalle! Oltiin lasten kanssa ulkoilemassa aamupäivällä ja pihassa oli niin lämmin että auringossa sai ihan olla t-paidassa. Toisaalta taas tuuli oli todella tyyni. Päätimme siis syödä lounaan pihalla ja samalla nakattiin Hevi kantokoppaan! Pääsi konnakin mutustelemaan lounassalaatit auringonpaisteeseen.

Yllättävän rauhallisesti oli konna vaikka ympärillä pyöri ylimääräistä yleisöä, eli muita talon lapsia! :D

Kotiin tullessa kasattiin sitten tämä eilen saapunut kanin häkki parvekkeelle. Ja kyllähän tuo tilaa vie, vaikka meillä onkin keskimääräistä suurempi parveke! 120cm on häkin pituus. Tästä olisi siis tarkoitus tehdä Heville kesäasunto. Kun nyt vielä keksin jonkun budjettiratkaisun pohjamateriaaliksi, en raaskisi sitä kookosturvetta ostaa tähän kuitenkaan (eikä se ole tarpeenkaan kun häkki on ulkona, eikä turpeen pöllyäminen näin ollen ole ongelma). Katsotaan mitä keksitään! ;)

The Great Ravintopäivitys!

Tämä vaati nyt hieman suunnittelua sekä tutkimustyötä, etten vain mene puhumaan läpiä päähäni ja antamaan kenellekään väärää informaatiota. :)

Jo alunperin kun suunnittelee maakilpikonnan hankintaa (oli se sitten nelivarvas tai joku muu), saa törmätä varoitteluihin siitä kuinka suuritöinen ja hankala lemmikki kilpikonna voi olla. Itse olen myöhemmin tullut siihen tulokseen, että suurin osa tästä varoittelusta perustuu nimenomaan kilpikonnan oikeaan ravitsemukseen ja siitä huolehtimiseen. Maakilpikonnista ja niiden ravinnosta on edelleen liikkeellä paljon väärää tietoa ja valveutunut konnaharrastaja saa todella suhtautua kriittisesti kaikkeen löytämäänsä tietoon. Muistan itsekin kultaisella 80-luvulla, että lähitalon tytöllä oli maakilpikonna jolle iloisesti syötettiin baanaania ja leivän jämiä ja joka eleli vuoden ympäri kotona lattialla. Tietoa konnista ei vain ollut tuolloin saatavilla ja edelleen on jopa eläinlääkäreitä jotka kehottavat syöttämään konnalle kissanruokaa!

No, mehän tiedämme paremmin eikö? Ensinnäkin, maakilpikonna on 100% KASVISSYÖJÄ! Älä siis koskaan, ikinä anna konnalle sitä kuuluisaa kissanruokaa tai mitään muutakaan jonka soveltuvuudesta konnanruuaksi et ole täysin varma. Tästä on hyvä alkaa. :)

Luotettavaa tietoa konnan ravinnosta voi etsiä esimerkiksi Suomen Herpetologisen Yhdistyksen sivuilta. Tässä lainaus yhdistyksen sivuilta liittyen nimenomaan nelivarpaan ruokavalioon:

"Noin 80% ruoasta on oltava vihreitä kasviksia, mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja, esim. seuraavia: apilaa, endiiviä, fenkolia, heinää, juurevarsia, jäävuorisalaattia, kultapiiskua, kuivia lehtiä, leskenlehden lehtiä, limoviikunan lehtiä, maksaruohokasveja, nauriinvarsia, parsankukintoja, persiljaa, vesiheinää, pujoa, ratamoita, ruohoa ja voikukan lehtiä. Noin 20% ruoasta on rehevämpiä kasviksia ja vihanneksia, kuten vaikkapa syötäviä kukkia (voikukkaa, kehäkukkaa jne), kukkakaalia, porkkanaa, tomaattia, kurkkua ja kurpitsaa. Hedelmiä ja marjoja kannattaa tarjota vain todella harvoin herkkupalana (tai jättää ne kokonaan pois ruokavaliosta), sillä se sisältävät liikaa sokeria. Anna konnallesi joka aterialla paljon kuituja sisältäviä tuotteita (esim. heinää). Silppua ruoat sekoitukseksi, jottei konnasi voi valikoida vain herkkuja päältä vaan saa pakostakin ravintopitoista sapuskaa. Älä silti soseuta ruokaa, jotta konnasi saisi kovempaakin pureskeltavaa. Lisää ruokasilppuun kalsiumia ja vitamiinivalmistetta (esim. Nutrobal). Nelivarvaskonnalle ei saa syöttää lainkaan avokadoa, banaania, bataattia, herneitä ym. palkokasveja, juustoa, kalaa, kananmunaa, kissan- tai koiranruokaa, lihaa, leipää, maitoa, perunaa, papuja tai puuroa !"

Ja tässä vielä linkki josta pääset suoraan yhdistyksen nelivarvaskonnasta kertovalle sivulle: http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/nelivarvaskilpikonna.html

Parsankukinnot tarjoavat vaihtelua salaatinlehtiin ja niiden syömisessäkin on enemmän haastetta!

Muutama kommentti sitten tuohon Herpetologisen yhdistyksen ohjeistukseen. Omalta kohdalta olen huomannut ettei kuiva heinä ole konnan lemppareita vaikka sitä kuinka pieneksi silppuaisi ruuan joukkoon. Heinää on meillä terrassa isompi möykky tuolla pesässä kyllä. Kuidun tarpeesta huolehtii ennemmin pelletit. Näitäkin on moneen lähtöön ja tavan eläinkaupassa törmää helposti pelletteihin jotka ovat esim.banaanin makuisia (luoja ties miksi)... Meillä on käytössä Exo Terran Tortoise Adult -pelletit. Liotan niitä hetken vedessä ja ne maistuvatkin Heville yleensä oikein hyvin muun ruuan seassa. Näiden pellettejen lisäksi olen kuullut paljon hyvää Pre Alpin Testudo -pelleteistä.

Perusravintoon kuuluvat meillä siis erilaiset tummat salaatit (romaine, tammenlehti yms.) ja niiden kanssa tummat yrtit (basilika, persilja yms.) sekä parsan kukinnat. Ennen konnan hankintaa suunnittelin suurinpiirtein antavani konnalle jämiä niistä kasviksista joita itse käytämme ruuan kanssa, mutta lopputuloshan on mennyt aivan päinvastoin! Ostan salaatteja Heville ja me käytämme sitten niitä samoja omissa salaateissa... ;)

Ravinnon määrästä olen puhunut jo aiemmin, mutta kerrataan siitä vielä sen verran että kerran viikossa on siis namipäivä ja kerran viikossa paastopäivä. Paastona olen antanut Heville pienen määrän pellettejä. Namipäivänä taas ruokakippoon kapsahtaa esimerkiksi tomaattia, porkkanaa, joskus omenaakin ja nyt kesän tullessa varmasti enenevässä määrin kukkia! Suuri tarkoitukseni on myös kasvattaa pieni salaattitarha parvekkeelle ja kerätä voikukan lehtiä talven varallekin! Niitä olisi siis tarkoitus kuivattaa ja pakastaa talvikäyttöön (tästä varmasti käytönnön kokemuksia sitten myöhemmin kesällä).

Ankea ateria paastopäivänä....

Meillä on Hevillä käytössä Nutrobal sekä matelijoille tarkoitettu kalkkijauhe. Kalkkia pistän ruuan sekaan joka päivä (paitsi namipäivänä jolloin ruoka on muutenkin ravinteikkaampaa), Nutrobalia annan kerran viikossa lusikankärjellisen jonka myöskin sekoitan ruokaan.

Perusruokakippo sisältää liotettuja pellettejä, paria eri salaattia ja yrttiä sekä kalkkijauheen.

Raikasta vettä on tietenkin oltava aina saatavilla, silloinkin kun konna vaikuttaa sitä tarvitsevan harvoin tai ei ollenkaan. Vesikupin tulisi olla niin suuri että konna mahtuu sinne tarvittaessa kokonaan. Vettä saa olla maksimissaan puoleen kilpeen.

Namipäivänä ruokakipossa on väriä!

Huh... Onko se jo ohi? Saako huokaista helpotuksesta? :D Yritin nyt tehdä tästä ravintopäivityksestä sellaisen että se sisältää AITOA minusta riippumatonta FAKTAA sekä sitten muutaman vinkin siitä mikä meillä toimii käytännössä. On tietenkin mahdotonta saada konnan ravinto yhtä monipuoliseksi kuin se olisi luonnossa, mutta kannattaa yrittää päästä ainakin lähelle!

Mikäli tästä päivityksestä jäi mielestänne jotakin olennaista uupumaan tai mikäli se sisältää mielestänne väärää/vanhentunutta tietoa niin ottakaa rohkeasti yhteyttä. Siihen asti; eikun puuhailemaan Hevin kesäasunnon pariin.... ;)

KEVÄT!

Olen ollut melkein huolissani kun Hevi on ollut kovin uninen vaikka kevätaurinko paistelee meillekin sisään jo varsin mukavasti. Huoleni taisi kuitenkin olla ennenaikaista!

Tänään nuorimmaisen päikkäriaikaan alkoi jostain kuulua kummaa paukutusta... Hieman närkästyneenä menin jo sanomaan esikoiselle että pitää olla hiljaa kun toinen nukkuu. Paukutus kuitenkin jatkui vaikka näin etteivät sitä isommat lapset aiheuttaneet.... Kumma ääni johti lopulta olohuoneeseen ja suoraan Hevin terraariolle! Ja kas vain, siellähän se pieni yritti kovasti kiivetä terran taustakuvaa vasten ulos vapauteen ja paukutti samalla kilpeään lasiin! :D Ja sama meininki on jatkunut siitä asti. Terraario on nyt konnan mielestä ihan tylsä paikka ja se oikein vaatii päästä ulos sieltä.

 "Ensin mä vedin pikku lenkin ja sitten mä meinasin jäädä jumiin tv-tason alle..."

 Imuroinnin ajaksi nostin konnan takaisin terraan ja ai ai kuinka syyttäviä katseita sieltä nyt satelee... Jos tuo osaisi puhua se huutaisi juuri nyt LET ME OUT!!!

Suunnitteilla on muuten Hevin kesäasumus parvekkeelle! Siitä lisää lähiaikoina. Ihania kevätpäiviä muillekin!